Broadcast, eli yleislähetys tarkoittaa signaalin lähettämistä ennalta määräämättömälle vastaanottajamäärälle. Signaali vain lähetetään -- riippumatta siitä, onko sillä nolla tai kymmenen miljoonaa vastaanottajaa. Yleisradiot hyödyntävät perinteisesti broadcast-tekniikoita.
1960-luvun loppupuolella ympäri Suomen nousi lähetinmastoja. Ne ovat edelleen maailman ja Suomen korkeampia rakennuksia, usein yli 300 metrisiä, teräsvaijerilla harustettuja mastoja (guyed mast). Jotkin niistä rakennettiin haastavissa olosuhteissa, kuten tunturin laelle rakennettu Pyhätunturin masto.
Maston yläpäässä on lähetinantenni, jossa kaapelilla johdettu vaihtovirta muuttuu radio-aalloiksi, eli sähkömagneettiseksi säteilyksi. Signaali kantaa kymmenien kilometrien säteelle. Alan harrastajat voivat kuunnella lähetyksiä jopa satojen kilometrien päästä. Maanpinnan kaarevuus on esteenä jatkuvalle signaalille, mutta ajoittain signaali heijastuu troposfäärin kautta moninverroin pidemmälle.
Netti ei ole täysin käyttäjäneutraali
Broadcast on tehokas tekniikka tähän arkkitehtuuriin, koska siinä yhdellä mastolla voi olla rajattomasti käyttäjiä. Signaali on kaikille yhteinen, ja asukastiheydellä ei siten ole merkitystä.Sen sijaan matkapuhelinverkoissa (esim. 4G) lähettimellä ja mastolla on aina rajallinen määrä käyttäjiä. Osuvampi nimitys tälläiselle verkolle on englanninkielen cellular network, soluverkko, koska jokaisen käyttäjän signaali lähetetään tämän omalla fyysisellä alueella. Mitä enemmän alueella on käyttäjiä, sitä enemmän antenneja vaaditaan, ja sitä pienempiä solut ovat. Vaikka yksittäiset ihmiset voivat liikkua vapaasti laitetta käyttäessään, pitää verkko rakentaa kiinteästi alueen käyttäjämääriin perustuen.
Alueellisen ilmatilan lisäksi matkapuhelinverkko tarvitsee tietotekniikkaa, koska sen pitää käsittellä käyttäjien viestit. Jopa siinäkin tilanteessa, jossa käyttäjä haluaa vain vastaanottaa tietoja. Kun käyttäjä avaa nettisivun tai käynnistää suoratoistovirran, "vastaanotin" lähettää palvelupyynnön palvelimelle.
Palvelupyynnön vaatimus mutkistaa asioita pelkkään broadcast-tekniikkaan nähden. Ensinnäkin, käyttäjä jättää jälkensä palveluun. Usein palvelupyyntöön sisältyy tunnistetiedot, joten käyttäjä menettää anonymiteetin. Ylimääräiset pyynnöt toisaalta rasittavat palvelua. Palvelunestohyökkäys tehdäänkin juuri lähettämällä suuri määrä pyyntöjä. Vaikka palvelun, ainakaan julkisen yleisradiopalvelun periaatteena ei ole erotella käyttäjiä, se ei toisaalta voi olla niiden suhteen täysin neutraalikaan. Bottiverkon palveleminen kun kuluttaisi resursseja turhaan.
Broadcast on aina julkista, kun matkapuhelinverkon viestit ovat luottamuksellisia. Sekin on iso muutos television katseluun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti